Huonelämpötiloilla on suuri merkitys asumisviihtyvyyteen sekä energiankulutukseen. Lämpötilan tulisi olla asuintiloissa n. +19-21°c. Tämä lämpötila voi tuntua toisista viileältä, toisista juuri sopivalta. Jo yhden asteen lämmönlisäys nostaa lämmityskustannuksia noin 5%. Asukkaan maksama yhtiövastike määräytyy mm. näistä kustannuksista.

Ikkuna- ja ovitiivisteet tulisi tarkastaa noin vuoden välein ja uusia tarvittaessa. Kunnossa olevat tiivisteet ovat tehokas tapa estää lämmön karkaamista.

Lyhyt ristiveto on tehokkain ja energiaa säästävin tapa tuulettaa. Älä unohda ikkunoita tai parvekkeen ovea pitkäksi aikaa auki.

Termostaatti säätelee huoneen lämpötilaa, joten älä pidä sen edessä paksuja verhoja tai lämpöä tuottavia laitteita (esim. televisio).

Huomioithan myös, että ulkoilman äkilliset muutokset vaativat oman aikansa lämmön tasaantumiseksi huoneistossa.

Huoneiston lämpötila mitataan virallisesti keskeltä huonetta 1,5 m korkeudelta. Ilmanvaihdosta riippuen lämpötila voi vaihdella huoneen eri osissa. Älä siis mittaa patterin lämpötilaa vaan huoneen lämpötila.
Muista, että kätesi lämpötila on n. +35°c, joten se aistii jo +30 asteisen patterin viileäksi, vaikka se lämmittää huoneilman +21 asteiseksi.

Ilmanvaihdolla hallitaan mm. huoneilman kosteutta sekä puhtautta. Ilmanvaihdon toimivuus on merkittävä mukavuustekijä, ja sen huomaa yleensä vasta siinä vaiheessa, kun se ei toimi toivotulla tavalla. Ilmanvaihtojärjestelmät ovat kiinteistökohtaisia. Pääsääntöisesti ne voidaan jakaa kolmeen vaihtoehtoon, jotka ovat painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poistoilmanvaihto sekä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Pääperiaate on kuitenkin kaikissa sama; Ilmaa poistettaan tehokkaimmin sieltä, missä ilmanvaihdon tarve on suuri (keittiö, kylpyhuone, vaatehuone) ja raikasta ilmaa tuodaan sinne missä eniten oleskellaan (makuuhuone, olohuone).

Ilmanvaihtoventtiilejä ei saa missään tapauksessa tukkia kokonaan!

Näin varmistat ilmanvaihdon toimivuuden:

Huolehdi riittävän tehokkaasta ilmanvaihdosta ruuanlaiton aikana. Keittiön ikkunat tulisi pitää suljettuna, jotta poistoilmaventtiilit toimisivat tehokkaammin. Tarvittaessa voit avata ikkunan jossain toisessa huoneessa tarvittavan korvausilman saamiseksi. Ristivetoa tulisi välttää, koska silloin käry leviää helposti myös muihin huonetiloihin.

Puhdista venttiilit sekä liesikuvun rasvasuodatin säännöllisesti. Venttiilit on helpoin puhdistaa imurin pehmeällä (harja)suukappaleella, rasvasuodatin puolestaan vaatii pesun harjalla ja astianpesuaineella. Jos puhdistuksessa tulee ongelmia, ota yhteys huoltomieheen. Ole varovainen, ettet muuta venttiilin säätöjä tai riko tiivisteitä.

Riittämätön ilmanvaihto voi aiheuttaa mm. huoneiston ikkunoiden huurtumista. Jos ikkunat pysyvät kosteina useita tunteja suihkun käytön jälkeen, on ilmanvaihdossa jotain vikaa.

Poistoilmaventtiilin toimivuuden voit testata talouspaperiarkilla. Sopiva ilmavirta pitää paperin paikallaan, liian luja pyrkii imaisemaan sen kanavaan. Jos paperi putoaa, on ilmanvaihdossa jotain vikaa.

Veden kulutus vaihtelee taloyhtiön sisällä runsaasti asukkaiden erilaisista käyttötottumuksista johtuen. Vuodoista, tukoksista sekä muista vioista tulee ilmoittaa välittömästi huoltomiehelle. Näin voimme ennaltaehkäistä sen, ettei mitään yllättävää vahinkoa (kosteusvauriot, vesivahingot) pääse syntymään. Vuotavat ja epäkuntoiset vesikalusteet kuormittavat putkistoja usein turhankin pitkiä aikoja. Lattiakaivon sekä hajulukkojen puhdistus kuuluu asukkaalle, vaihto ja huoltotyöt taloyhtiölle.

Wc:n huuhtelulaitteen pienetkin vuodot voidaan todeta laittamalla vessapaperinpala pöntön sisäpinnalle. Jos paperi kastuu, huuhtelulaite vuotaa ja kuluttaa siten vettä aivan turhaan.

Jos viemäristä nousee epämiellyttävää hajua, on siihen todennäköisesti syynä vesilukon / lattiakaivon kuivuminen. Tämä ongelma ratkeaa usein laskemalla viemäriin vettä. Normaalissa päivittäisessä käytössä vesilukkojen pitäisi toimia ja viemärien pysyä hajuttomina. Jo muutaman päivän poissaolon aikana viemärit voivat kuivua ja päästää hajua läpi.

Pitkän käyttämättömän jakson ajaksi voidaan vesilukkoon lorauttaa esim. tilkka ruokaöljyä, joka estää veden haihtumisen vesilukosta.

Viemäriverkosto ei pysty kuljettamaan sinne sopimattomia esineitä. Tukkeutumisvaaran vuoksi viemäreihin EI SAA LAITTAA mm. seuraavia esineitä:

• kiinteitä kotitalousjätteitä (perunankuoret yms.), kahvinporoja
• tupakan tumppeja, kääre- ja sanomalehtipaperia
• tekstiilejä, vaippoja, kuukautissuojia
• hiekkaa (ei varsinkaan kissanhiekka)
• rakennusjätteitä, rasvaa, öljyä, liuottimia yms. ongelmajätteitä
• wc-raikastimia, lääkepakkauksia, kylpyhuonetarvikkeita

Maksaessaan vuokraa tai yhtiövastiketta asukkaalla on sääntöjen puitteissa oikeus käyttää asuntoaan haluamallaan tavalla. Tähän oikeuteen liittyy kuitenkin myös velvollisuuksia, joilla halutaan varmistaa kiinteistön kunnossa pysyminen. Velvollisuudet on siis tehty viimekädessä asukkaiden parasta ajatellen, jotta turhilta korjauskustannuksilta vältyttäisiin.

Asukkaalla on ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan puutteista ja vioista. Tällä velvollisuudella halutaan taata se, että yhtiövastike / asumiskustannukset pysyvät kohtuullisina. Mitä pidemmälle vahinko ehtii edetä, sitä suuremmat ovat aina myös korjauskustannukset. Se puolestaan heijastuu suoraan mm. yhtiövastikkeen suuruuteen.

Asukas, joka laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, vastaa laiminlyönnistä aiheutuneesta vahingosta sekä sen kustannuksista.

Lain mukaan asukkaan on hoidettava huoneistoa huolellisesti. Tämä tarkoittaa mm. huoneistokohtaisen ilmanvaihdon, lämmityksen, vesi- ja viemärijärjestelmän sekä muiden koneiden ja laitteiden oikeanlaista käyttämistä. Myös huoneiston sekä kiinteistön yleistä kuntoa on hyvä tarkkailla, ja havaituista muutoksista ilmoittaa välittömästi.

Taloyhtiö on velvollinen vakuuttamaan ainoastaan omistamansa rakennuksen sekä siihen kiinteästi kuuluvat koneet ja laitteet.

Taloyhtiö ei korvaa mitään asukkaan omaisuuteen kohdistuneita vahinkoja. Niiden varalle asukkaan on itse huolehdittava tarvittavista kotivakuutuksista. Tämä pätee myös niissä tapauksissa kun asukkaalla ei ole ollut minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa vahingon syntymiseen. Huoneiston irtaimisto voi vahingoittua mm. vesivahingon, tulipalon tai varkauden vuoksi.

Kotivakuutukseen kuuluu yleensä myös vastuuvakuutus, joka korvaa asukkaan muille aiheuttamat vahingot. Esimerkiksi remontin yhteydessä sattunut putkivuoto voi aiheuttaa huomattavat kustannukset, jotka koituvat asukkaan maksettavaksi ilman asianmukaisia vakuutuksia.

Asunto voi olla myös tilapäisesti asumiskelvoton vesivahingon tai tulipalon vuoksi. Tilapäisen majoituksen järjestäminen ei kuulu taloyhtiölle vaan asukkaalle. Siten myös siitä syntyvät kustannukset kuuluvat asukkaalle. Tässäkin tilanteessa kotivakuutus korvaa aiheutuneita kuluja sekä auttaa jopa tilapäismajoituksen hankkimisessa.

Varmista vakuutuksesi laajuus ja korvaavuus vakuutusyhtiöltä saamista vakuutusehdoista.

Kotivakuutus on asuntokohtainen, joten muista päivittää vakuutustiedot aina muuton yhteydessä.